ain laulain työtäs tee...

Ajattelin nyt vihdoin tehdä tällasen kunnon työpostauksen tänne kun on noin puolet harjoitteluajasta jo takana!

Työskentelen siis Scancoming Ltd nimisessä incoming-matkatoimistossa Lontoon keskustassa George Streetillä, ihan kaupungin suurimman ostoskadun Oxford Streetin tuntumassa. Firma tekee työtä Suomessa, muissa pohjoismaissa sekä muutamissa muissa maissa olevien matkatoimistojen kanssa, ja varaa heidän asiakkailleen mm. hotellimajoituksia, kuljetuksia, teatterilippuja ja vaikka mitä muuta. Scancoming ei ole suoraan yhteyksissä yksityishenkilöihin tai ryhmiin, vaan tekee aina työtä välikäden eli matkatoimistojen kautta.

Omiin työtehtäviin kuuluu postin avaaminen, muutamien valittujen hotellien freesalen (eli kalenterin missä näkyy vapaat ja varattavissa olevat päivät) päivittäminen, postin avaaminen, erilaisten papereiden skannaus, kirjeiden ja lippujen toimittaminen esim. hotelleihin ja teattereihin, laskujen syöttäminen TourPlan-varaussysteemiin, hotellivarausten tekeminen ja muuta... Varauksia en ole ehtinyt vielä tekemään ihan hirveästi, mutta viime aikoina jo vähän enemmän, ja toivottavasti myös tulevina kahtena kuukautena! Aluksi mua jännitti ihan hirveästi, jos piti soittaa hotelliin yms., mutta nyt se alkaa jo mennä ihan hyvin! Silti joka kerta jännittää vieläkin vähän, mutta sellainen mä vaan oon! Lempipuuhaani on silti lippujen ja muiden juttujen toimittaminen ympäri Lontoota sijaitseville paikoille, sillä silloin saan kävellä ympäri lempikaupunkiani, ja nähdä ehkä sellaisiakin paikkoja joihin ei muuten eksyisi!

No onko tää sitten sellaista mitä haluan tehdä tulevaisuudessakin? Ei ainakaan kokonaan. Vaikka olenkin luonteeltani aika ujo ja vetäytyvä, tunnen silti enemmän vetoa asiakaspalveluun ja työhön missä saa olla enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. Mutta kyllä tämä viisi kuukautta menee erittäin hyvin, kun aina on vielä uutta opittavaa. Ja ei siitäkään ole haittaa että työpaikkani sattuu sijaitsemaan maailman parhaassa kaupungissa!

Kysykää vaan jos tulee jotain mieleen!



Sisäänkäynti



Ryhmähuone, jossa työskentelee Tarja (takana), Susanna (edessä) ja Tiina.



Tässä välitilassa tekee töitä n. kerran viikossa Maija, joka yleensä työskentelee kotoa päin. Itse käyn tässä usein skannailemassa ja hakemassa printattuja papereita!



Yksityisvarauksia tekevien huone, eli FIT-huone. Täällä istuvat Kirsi, Selina ja Pipsa (omaohjaajani)



Tässä tilassa teen itse töitä (pöytäni kulma näkyy kuvassa :D) ja Mikko, joka tekee lippuvarauksia. Kuvassa myös Selina, joka tuli vaihtamaan kuulumisia!

A little post about how my work placement has been so far; my tasks include invoicing, opening the mail, making booking reservations etc, but my favourite task however is delivering letters, tickets and such to various destinations in London. That way I get to walk around in my favourite city and see places I might not otherwise go to!

i will be

Mulla on käynyt viime viikkojen (ja päivien) aikana paljon vierailijoita Lontoossa, ja on ollut niin ihanaa nähdä kavereita ja perhettä joita oli ehtinyt jo tulla kamala ikävä. Ainut asia mikä olisi tehnyt näistä vierailuista vielä paremmat olisi ollut se, että olisin ollut täysin terve. Viime viikonloppu meinasi mennä omalta osaltani ihan täysin pilalle koska tulin torstaina (vielä enemmän) kipeäksi, ja perjantaina oli jo ihan hirveä olo. Sinnittelin kuitenkin sen päivän vielä töissä ja menin illalla ulos Emmin ja Hannan kanssa Propaganda-nimiselle indieklubille Islingtoniin. Seuraavana aamuna olikin ihan hirveä olo, ja totesin äitini ja oireideni googlaamisen avulla että minulla oli mitä todennäköisemmin enterorokko, sillä kivuliaita rakkuloita oli suussa, jaloissa ja käsissä. Jouduin siis jäämään kotiin kun Hanna lähti Camdeniin ja shoppailemaan, ja harmitti ihan älyttömästi!







Emmi & minä





Tällanen kuva meistä otettiin klubin sivuille, ja ei tää onneks ihan niin epäonnistunut ole kun pelkäsin!

Sunnuntaina halusin yrittää mukaan lähtemistä, ja mentiin Shoreditchiin Brick Lanelle, joka oli omalta osaltani virhe, sillä heti kun pääsin sinne halusin vain lähteä kotiin makaamaan. Lopun ajasta (tähän kirjoitushetkeen asti) olenkin viettänyt kotona lepäämässä, sitä lukuunottamatta että kävin vihdoin rekisteröitymässä lääkäriin! Pääsen perjantaina vihdoin verikokeisiin, ja toivottavasti nämä jatkuvat flunssat ja muut taudit loppuisivat.



Doubledeckerissä menossa Brick Lanelle



Brick Lane



Emmi Starbucksissa Piccadillylla

Ennen tätä viikonloppua vierainani olivat isä, Katja ja pikkusisko-Elina. Oli niin ihanaa nähdä kaikkia heitä, ja näyttää vähän omia uusia asuinkulmiani livenä. Kävimme mm. syömässä perinteistä pubiruokaa kotini lähellä, matkustimme siskoni suureksi iloksi kaksikerrosbussilla sekä menimme London Eyehin, joka oli minullekin ensimmäinen kerta.















Kävimme myös Covent Gardenissa London Transport Museumissa, joka oli ihan huippu! Kaikista parasta museossa oli sen kauppa, josta olisin varmaankin ostanut kaiken jos ei olisi ollut rahasta kiinni.








Ennen...


...ja jälkeen!

and what a flammable heart i've been given

Terkkuja Brysselistä!

Runsas viikko sitten keskiviikkona pääsin taas heräämään siihen ajatukseen, että tänään pääsee taas matkustamaan. Toinen ajatus ennen silmien avaamista tosin oli se, että "ei oo todellista, tuntuu että oon taas kipeä". Ja niinhän siinä kävi, että kun ne silmät lopulta piti avata ja nousin jaloilleni, niin vanha kaveri flunssa oli jälleen tullut kylään. No, suuntasin kello 11 jälkeen kuitenkin St. Pancrasin juna-asemalle innokkaasti yli tunnin aikaisemmin, ja sainkin odotella junaan pääsemistä aikamoisen tovin. Itse matka meni sitten kuitenkin aika nopeasti lukiessa ja juodessa teetä ja flunssajuomia. Perillä Nelli oli mua vastassa asemalla, ja lähdettiin suoraan sen kotiin viemään tavarat.

Ensimmäisenä iltana käytiin VIIMEIN katsomassa lempiohjaajani Sofia Coppolan uusi elokuva Somewhere, joka oli juuri sellainen kuin Coppolalta voisi odottaakin, vaikkakaan ei ehkä vielä ensimmäisellä katselukerralla yltänyt ihan kahden muun lempparini tasolle. Mutta tosi kiva fiilis leffan jälkeen jäi kuitenkin, ja aion katsoa sen vielä uudelleen. Seuraavana päivänä junailtiin läheiseen kaupunkiin Bruggeen, jossa näimme australialaisen kaverimme Alanin, joka majaili sitten myös Nellillä muutaman päivän. Brugge oli jumalaisen kaunis kaupunki (ja tietenkään mulla ei ollut kameraa mukana) mutta ehkä myös vähän tylsä, koska emme olleet ottaneet mitään etukäteen selville. Sillä tavoin kaupungista olisi saanut ehkä vähän enemmän irti. Illalla menimme paikallisille oluille kuulemma kaupungin kuuluisampaan oluttupaan (? :D), mutta emme viipyneet myöhään.


Alan & kaktusbisse!

Kolmantena päivänä turistioppaamme Nelli piti minulle ja Alanille kaupunkikierroksen, jonka aikana näimme mm. kuninkaanlinnan, oikeuspalatsin ja pissaavan poikapatsaan, josta Brysseli on kuuluisa (!). Pitkän kävelyretken jälkeen olimme aika väsyneitä, joten päätimme vain lepäillä Nellin luona ja valmistautua illalla koittaviin kotibileisiin. Itse en valitettavasti niihin ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta kumosin kuitenkin muutaman lasillisen sangriaa ennen nukkumaan menoa ja muiden baariin lähtöä. Seuraavana aamuna heräsin yhtä kipeänä ja sateisesta säästä huolimatta pysyttelimmekin visusti sisällä Alanin taksille saattamista lukuunottamatta. ;( Illalla menimme tarkastamaan Brysselin irkkupubin meiningin (aika railakas!) ja kumosimme parit Strongbowt.













Kaikenkaikkiaan aivan ihana reissu, ja parhaita hetkiä kaupungin näkemisen lisäksi olivat ehkä ne, kun sai vain olla ja vaihtaa kuulumisia ja juoruja kaverin kanssa. Suosittelisin Brysseliä kyllä kaikille, etenkin historian, vohvelien ja loistavien ranskalaisten belgialaisten perunoiden takia!