torstai 26. toukokuuta 2011

we'll just know when it's right

No, nyt se sitten on melkein ohi! Tänään on viimeinen työpäiväni, ja huomenna tähän aikaan olen jo Suomessa. Aika hurjaa! Viisi kuukautta hujahti ohi nopeammin kuin olisin koskaan voinut kuvitellakaan, sillä silloin kun tänne tammikuussa tulin, tuntui se maailman pisimmältä ajalta. Tänne lähteminen oli ehdottomasti yksi elämäni parhaista päätöksistä, sillä olen oppinut itsenäisemmäksi, saanut uusia kavereita ja huomannut, että kaikki järjestyy kunhan ei vain stressaa liikaa ja uskaltaa toimia.

Kaikesta huolimatta minulla on kyllä kauhea ikävä kotiinkin! En malta odottaa että pääsen näkemään kaikki ystäväni ja nauttimaan Suomen kesästä. Syksylle minulle ei ole vielä mitään suunnitelmia, ja hyvä niin. Jätän sen mieluusti avoimeksi, sillä olen huomannut että turha suunnittelu vain pilaa asioita ja on parempi mennä virran mukana. Tällä hetkellä olisi kuitenkin vähän sellainen kutina, että Englantiin voisi palata, mutta katsotaan sitä sitten kahden kuukauden päästä uudelleen!

well, this is it! my time in london is coming to an end, and this time tomorrow i will be home. that's the strangest thought i've had in a while. this experiece has been one of the best in my life, and i would recommend this sort of adventure to everyone! when i came here i was so afraid of everything, and i thought that i wouldn't be able to deal with daily things in a foreignt country. well, i proved myself wrong, and i couldn't be more proud! goodbye london, i'll try to come back soon :*


kuvan lähde


kuvan lähde

tiistai 10. toukokuuta 2011

paris, je t'aime

Bonjour!

Luvattu pienimuotoinen Pariisi-postaus tässä! Matkasin siis pääsiäislomalla Pariisiin minibreikille Eurostar-junalla, jolla matka kesti runsaat kaksi tuntia. Koska pääsiäisenä matkat olivat suhteellisen kalliita, olin ottanut halvimpana vaihtoehtona myöhäisen iltajunan, joka oli perillä Pariisissa vasta yhdentoista jälkeen illalla. Onneksi minua oli vastassa Aida (kenen luokse majoituin) ja myös Pariisissa lomaileva Nelli. Aida asui Les Lilasin kaupunginosassa, jonne matkasimme kahdella eri metrolla vajaassa puolessa tunnissa.

Lauantaiaamulla heräsimme Nellin kanssa reippaasti jo puoli seitsemän maissa, koska lähdimme vierailemaan Versaillesin palatsiin, joka oli IHANA! Oon halunnut käydä siellä niin kauan kuin muistan, ja paikka ei kyllä ollenkaan pettänyt odotuksiani. Pieni varoituksen sananen tosin: palatsiin jouduimme jonottamaan yli kaksi tuntia, joten kannattaa varautua siihen. Paras osa vierailustamme oli upeassa ja jättimäisessä puutarhassa kuljeskelu, ja Petit Trianon joka oli toiminut kuningatar Marie Antoinetten omana asuntona. Palatsi oli ehkä vähän liian iso mulle, mutta voisin kyllä mielelläni muuttaa Petit Trianoniin.... ;) Anyone?


Tour Eiffel <3


Minä ja Nelli Eiffelin juurella


IHANA mutta erittäin ylihinnoiteltu karkkikoju


Jardin du Luxembourg




Piknikillä!


Lepäilyä Versaillesissa

Haha, tajusin just että vaikka hehkutin Versaillesia, tässä ei oo nyt yhtään kuvaa siitä... Noooh, voitte googlata sen! Se on tosiaan aika ihana.

maanantai 9. toukokuuta 2011

L.I.F.E.G.O.E.S.O.N

Viime viikonlopun vietin kaverin luona pohjois-Walesissa, joka oli aivan IHANA paikka! Lauantaina tehtiin yhden päivän roadtrip, jonka aikana vierailimme toinen toistaan ihanemmissa rantakaupungeissa ja pikkukylissä. Joka puolella on jatkuvasti vihreää ja merta ja vuoria, ja mihin suuntaan tahansa katsoi ei voinut muuta kuin ihailla ja vetää henkeä. Näin hirveästi matkan varrella myös lampaita joita olisi tehnyt mieli silittää kun ne näytti niin pehmeiltä! En sitten kuitenkaan uskaltanut.

Viime viikkojen aikana olen matkustellut normaalia enemmän, käväisin nimittäin pääsiäisenä Pariisissa ja sen jälkeen Brysselissä. Sitä ennen ehti vielä Nellikin vierailla mun luona, pahoitteluni ettei mistään näistä ole vielä näkynyt kuvia! Syy on siinä, että koneeni päätti sanoa itsensä irti, enkä ole siis oikeen päässyt mihinkään laittamaan kuvia. :( Lupaan kuitenkin että nämäkin postit tulevat vielä, vaikkakin aika jäljessä!



Mynydd


Pieni yliopistokaupunki Bangor




Euroopan pisin paikannimi. Yrittäkääpä lausua...!


Newborough Beachilla kirjoitettiin nimemme hiekkaan


Minä ja Krissie Newborough Beachilla


Nähtiin paljon tollasia ihania vanhoja autoja!


Sheep!


Conwy tai Llandudno, meen jo ihan sekasin näiden eri rantojen kanssa!

torstai 21. huhtikuuta 2011

Hyvä tietää!

Hoi! Kaikki jotka on blogiani näiden kuukausien aikana lukeneet tietää, että oon kohdannut Lontoossa ollessani aika paljon hankaluuksia ja epäonnisuutta! Jos niistä pitäisi jotain hopeareunusta lähteä etsimään, niin se olisi varmastikin se, että ainakin nyt tiedän kaikki perusasiat sim-kortin uusimisesta lääkäriin rekisteröitymiseen. Aattelin nyt jakaa vähän näitä uusia tietojani teidän kanssa!

Asunnon hankkiminen

Mulla kävi asunnon suhteen ihan älytön tuuri, sain kivan ja edullisen asunnon hyvillä yhteyksillä keskustaan. Kaukanahan tää tietysti on, mutta ellei oo erityisen varakas, hirveen paljon lähempää voi olla vaikee löytää mitään. Maksan vuokraa 318 puntaa kuussa, jonka lisäksi kuukaudessa tulee vielä vajaa satanen laskuja. Mulla on kaks samanikästä tyttöä kämppiksinä, koska yksin asuminen on täällä ihan sairaan kallista. Meillä on jokaisella oma huone, ja vessan, keittiön ja olohuoneen jaamme kolmisteen. En ollut ikinä ennen asunut kimppakämpässä, joten muutos vähän pelotti, mutta kaikille jota tuollainen asumismuoto pelottaa, sanon että go for it! Sitä kautta voi parhaassa tapauksessa saada uusia ystäviä, tai ainakin on aina joku jolta voi kysyä neuvoa. Paras sivusto asunnon hakemiseen on Gumtree, jossa hakukenttään kannattaa laittaa vaikka hakusanaksi "single (tai double) room for rent in a flatshare". Kannattaa kokeilla erilaisia hakusanoja jotta saa parhaat tulokset!

Puhelinliittymän hankkiminen

Itse käytän pay as you go-liittymää, eli tuttavallisemmin prepaidia. Liittymäni on O2:selta, ja ostaessani sitä mainitsin soittavani ulkomaille paljon, joten sain sellaisen liittymän jossa 20 punnalla saa 100 ilmaista soittominuuttia ulkomaille, ja 30 punnalla 200min. 30 puntaa riittää hyvin, jos ei innokkaasti käytä päivittäin puhelimen nettiliittymää......

Lääkärissä käynti

Englannissa julkisella lääkärissä käyminen on ilmaista (josta olen erittäin kiitollinen), ja lääkäriasemia on jokapuolella. Ne ei ole samanlaisia isoja terveyskeskuksia kuin Suomessa, vaan useimmat ovat aika pieniä, joissa saattaa olla vain 2-3 lääkäriä ja hoitajia. Julkinen lääkärihoito kuuluu NHS:n (National Health Service) piiriin, ja sitä saadakseen tulee ensin rekisteröityä. Jos et tiedä missä olisi lähin lääkäriasemasi, saat etsittyä sen helposti NHS:n sivuilta. Rekisteröitymiseen tarvitset todistuksen asunnosta (esim. vuokrasopimus) ja henkilöllisyystodistuksen. Vaatimukset voivat vaihdella lääkäriasemoittain, mutta noita minä tarvitsin. Rekisteröitymisen jälkeen et pääse vielä ainakaan viikkoon näkemään lääkäriä, joten jos on akuutti tarve, kannattaa mennä Walk-In-Centreen, joihin ei tarvitse rekisteröityä nähdäkseen lääkärin. Suosittelen kuitenkin oman lääkärin hankkimista, sillä walk-in-centret eivät esimerkiksi voi ottaa potilaalta verikokeita ilman rekisteröintiä.

Hammaslääkärissä käynti

Hammaslääkärin voi etsiä samasta paikasta kuin tavallisenkin lääkärin, eli NHS:n sivuilta. Lääkärin tavoin hammaslääkäri ei kuitenkaan valitettavasti ole ilmainen: peruskäynti maksaa 17 puntaa, jatkokäynti runsaas 40 puntaa ja suuremmat toimenpiteet yli 70puntaa.

Julkisilla liikkuminen

Toinen asia joka Lontoossa maksaa maltaita, on julkisen liikenteen käyttäminen. Itse maksan kuukausilipustani (Oyster Card) £151.30 kuukaudessa, johon onneksi sisältyy kaikki liikennevälineet. Asun 4. vyöhykkeellä, joten jos asut lähempänä keskustaa, hinta on tietysti hieman halvempi. Täältä voi tutkiskella hintoja. Jos luulet, että pärjäät ilman junaa ja metroa, kannattaa sijoittaa Bus & Tram Passiin, joka tulee paljon halvemmaksi, sillä bussilla ja ratikalla liikkuminen on huomattavasti halvempaa.

Asioiden hukkaaminen

Ah, nyt päästään aiheeseen jossa olen mestari! Olen hukannut neljän kuukauden aikana puhelimen, avaimet x2, matkalipun ja vaikka mitä muuta pienempää. Puhelimen/simkortin hukkuessa on mahdollista pitää sama puhelinnumero! Kävele vain sisälle liikkeeseen ja pyydä replacement simiä ja kerro puhelinnumerosi. Valmistaudu tilanteeseen niin, että muistat 2-3 numeroa johon olet soittanut puhelimestasi, sillä näillä numeroilla tarkistetaan että olet oikeasti puhelimen oikea haltija. Jos hukkaa avaimet, kannattaa ottaa selville onko kellään toisia samanlaisia avaimia, sillä niistä voi tehdä kopiot vain noin 5 punnalla per avain. Matkalippu kannattaa aina rekisteröidä omaan nimeensä kun sen ostaa, sillä näin jos se hukkuu, on mahdollista siirtää kaikki rahat siitä uudelle kortille.

Hyödyllisiä linkkejä

Citysocialising
Täältä voi tutustua toisiin Lontoolaisiin

Eurostar
Junaile parissa tunnissa Ranskaan tai Belgiaan! Suosittelen lämpimästä käyttämään Englannin hyvää sijaintia ja halvempia matkustushintoja.

Reittiopas

perjantai 25. maaliskuuta 2011

ain laulain työtäs tee...

Ajattelin nyt vihdoin tehdä tällasen kunnon työpostauksen tänne kun on noin puolet harjoitteluajasta jo takana!

Työskentelen siis Scancoming Ltd nimisessä incoming-matkatoimistossa Lontoon keskustassa George Streetillä, ihan kaupungin suurimman ostoskadun Oxford Streetin tuntumassa. Firma tekee työtä Suomessa, muissa pohjoismaissa sekä muutamissa muissa maissa olevien matkatoimistojen kanssa, ja varaa heidän asiakkailleen mm. hotellimajoituksia, kuljetuksia, teatterilippuja ja vaikka mitä muuta. Scancoming ei ole suoraan yhteyksissä yksityishenkilöihin tai ryhmiin, vaan tekee aina työtä välikäden eli matkatoimistojen kautta.

Omiin työtehtäviin kuuluu postin avaaminen, muutamien valittujen hotellien freesalen (eli kalenterin missä näkyy vapaat ja varattavissa olevat päivät) päivittäminen, postin avaaminen, erilaisten papereiden skannaus, kirjeiden ja lippujen toimittaminen esim. hotelleihin ja teattereihin, laskujen syöttäminen TourPlan-varaussysteemiin, hotellivarausten tekeminen ja muuta... Varauksia en ole ehtinyt vielä tekemään ihan hirveästi, mutta viime aikoina jo vähän enemmän, ja toivottavasti myös tulevina kahtena kuukautena! Aluksi mua jännitti ihan hirveästi, jos piti soittaa hotelliin yms., mutta nyt se alkaa jo mennä ihan hyvin! Silti joka kerta jännittää vieläkin vähän, mutta sellainen mä vaan oon! Lempipuuhaani on silti lippujen ja muiden juttujen toimittaminen ympäri Lontoota sijaitseville paikoille, sillä silloin saan kävellä ympäri lempikaupunkiani, ja nähdä ehkä sellaisiakin paikkoja joihin ei muuten eksyisi!

No onko tää sitten sellaista mitä haluan tehdä tulevaisuudessakin? Ei ainakaan kokonaan. Vaikka olenkin luonteeltani aika ujo ja vetäytyvä, tunnen silti enemmän vetoa asiakaspalveluun ja työhön missä saa olla enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. Mutta kyllä tämä viisi kuukautta menee erittäin hyvin, kun aina on vielä uutta opittavaa. Ja ei siitäkään ole haittaa että työpaikkani sattuu sijaitsemaan maailman parhaassa kaupungissa!

Kysykää vaan jos tulee jotain mieleen!



Sisäänkäynti



Ryhmähuone, jossa työskentelee Tarja (takana), Susanna (edessä) ja Tiina.



Tässä välitilassa tekee töitä n. kerran viikossa Maija, joka yleensä työskentelee kotoa päin. Itse käyn tässä usein skannailemassa ja hakemassa printattuja papereita!



Yksityisvarauksia tekevien huone, eli FIT-huone. Täällä istuvat Kirsi, Selina ja Pipsa (omaohjaajani)



Tässä tilassa teen itse töitä (pöytäni kulma näkyy kuvassa :D) ja Mikko, joka tekee lippuvarauksia. Kuvassa myös Selina, joka tuli vaihtamaan kuulumisia!

A little post about how my work placement has been so far; my tasks include invoicing, opening the mail, making booking reservations etc, but my favourite task however is delivering letters, tickets and such to various destinations in London. That way I get to walk around in my favourite city and see places I might not otherwise go to!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

i will be

Mulla on käynyt viime viikkojen (ja päivien) aikana paljon vierailijoita Lontoossa, ja on ollut niin ihanaa nähdä kavereita ja perhettä joita oli ehtinyt jo tulla kamala ikävä. Ainut asia mikä olisi tehnyt näistä vierailuista vielä paremmat olisi ollut se, että olisin ollut täysin terve. Viime viikonloppu meinasi mennä omalta osaltani ihan täysin pilalle koska tulin torstaina (vielä enemmän) kipeäksi, ja perjantaina oli jo ihan hirveä olo. Sinnittelin kuitenkin sen päivän vielä töissä ja menin illalla ulos Emmin ja Hannan kanssa Propaganda-nimiselle indieklubille Islingtoniin. Seuraavana aamuna olikin ihan hirveä olo, ja totesin äitini ja oireideni googlaamisen avulla että minulla oli mitä todennäköisemmin enterorokko, sillä kivuliaita rakkuloita oli suussa, jaloissa ja käsissä. Jouduin siis jäämään kotiin kun Hanna lähti Camdeniin ja shoppailemaan, ja harmitti ihan älyttömästi!







Emmi & minä





Tällanen kuva meistä otettiin klubin sivuille, ja ei tää onneks ihan niin epäonnistunut ole kun pelkäsin!

Sunnuntaina halusin yrittää mukaan lähtemistä, ja mentiin Shoreditchiin Brick Lanelle, joka oli omalta osaltani virhe, sillä heti kun pääsin sinne halusin vain lähteä kotiin makaamaan. Lopun ajasta (tähän kirjoitushetkeen asti) olenkin viettänyt kotona lepäämässä, sitä lukuunottamatta että kävin vihdoin rekisteröitymässä lääkäriin! Pääsen perjantaina vihdoin verikokeisiin, ja toivottavasti nämä jatkuvat flunssat ja muut taudit loppuisivat.



Doubledeckerissä menossa Brick Lanelle



Brick Lane



Emmi Starbucksissa Piccadillylla

Ennen tätä viikonloppua vierainani olivat isä, Katja ja pikkusisko-Elina. Oli niin ihanaa nähdä kaikkia heitä, ja näyttää vähän omia uusia asuinkulmiani livenä. Kävimme mm. syömässä perinteistä pubiruokaa kotini lähellä, matkustimme siskoni suureksi iloksi kaksikerrosbussilla sekä menimme London Eyehin, joka oli minullekin ensimmäinen kerta.















Kävimme myös Covent Gardenissa London Transport Museumissa, joka oli ihan huippu! Kaikista parasta museossa oli sen kauppa, josta olisin varmaankin ostanut kaiken jos ei olisi ollut rahasta kiinni.








Ennen...


...ja jälkeen!

perjantai 4. maaliskuuta 2011

and what a flammable heart i've been given

Terkkuja Brysselistä!

Runsas viikko sitten keskiviikkona pääsin taas heräämään siihen ajatukseen, että tänään pääsee taas matkustamaan. Toinen ajatus ennen silmien avaamista tosin oli se, että "ei oo todellista, tuntuu että oon taas kipeä". Ja niinhän siinä kävi, että kun ne silmät lopulta piti avata ja nousin jaloilleni, niin vanha kaveri flunssa oli jälleen tullut kylään. No, suuntasin kello 11 jälkeen kuitenkin St. Pancrasin juna-asemalle innokkaasti yli tunnin aikaisemmin, ja sainkin odotella junaan pääsemistä aikamoisen tovin. Itse matka meni sitten kuitenkin aika nopeasti lukiessa ja juodessa teetä ja flunssajuomia. Perillä Nelli oli mua vastassa asemalla, ja lähdettiin suoraan sen kotiin viemään tavarat.

Ensimmäisenä iltana käytiin VIIMEIN katsomassa lempiohjaajani Sofia Coppolan uusi elokuva Somewhere, joka oli juuri sellainen kuin Coppolalta voisi odottaakin, vaikkakaan ei ehkä vielä ensimmäisellä katselukerralla yltänyt ihan kahden muun lempparini tasolle. Mutta tosi kiva fiilis leffan jälkeen jäi kuitenkin, ja aion katsoa sen vielä uudelleen. Seuraavana päivänä junailtiin läheiseen kaupunkiin Bruggeen, jossa näimme australialaisen kaverimme Alanin, joka majaili sitten myös Nellillä muutaman päivän. Brugge oli jumalaisen kaunis kaupunki (ja tietenkään mulla ei ollut kameraa mukana) mutta ehkä myös vähän tylsä, koska emme olleet ottaneet mitään etukäteen selville. Sillä tavoin kaupungista olisi saanut ehkä vähän enemmän irti. Illalla menimme paikallisille oluille kuulemma kaupungin kuuluisampaan oluttupaan (? :D), mutta emme viipyneet myöhään.


Alan & kaktusbisse!

Kolmantena päivänä turistioppaamme Nelli piti minulle ja Alanille kaupunkikierroksen, jonka aikana näimme mm. kuninkaanlinnan, oikeuspalatsin ja pissaavan poikapatsaan, josta Brysseli on kuuluisa (!). Pitkän kävelyretken jälkeen olimme aika väsyneitä, joten päätimme vain lepäillä Nellin luona ja valmistautua illalla koittaviin kotibileisiin. Itse en valitettavasti niihin ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta kumosin kuitenkin muutaman lasillisen sangriaa ennen nukkumaan menoa ja muiden baariin lähtöä. Seuraavana aamuna heräsin yhtä kipeänä ja sateisesta säästä huolimatta pysyttelimmekin visusti sisällä Alanin taksille saattamista lukuunottamatta. ;( Illalla menimme tarkastamaan Brysselin irkkupubin meiningin (aika railakas!) ja kumosimme parit Strongbowt.













Kaikenkaikkiaan aivan ihana reissu, ja parhaita hetkiä kaupungin näkemisen lisäksi olivat ehkä ne, kun sai vain olla ja vaihtaa kuulumisia ja juoruja kaverin kanssa. Suosittelisin Brysseliä kyllä kaikille, etenkin historian, vohvelien ja loistavien ranskalaisten belgialaisten perunoiden takia!